Jackson Randy Rhoads mallisen kitaran otelauden vaiheita
Kaikki vaiheet:
RR kitara osa 1 (runko)
RR kitara osa 2 (kaula)
Päätin tehdän otelaudasta oman tekstin, kun siihenkin työvaiheita kertyi aika paljon. Otelautana toimii loimukoivu laudasta sahattu ja höylätty 5mm laudan palanen. Sen pitäis olla paksumpi, mutta minä ahneuksissani halusin laudasta 3 otelauta-aihiota kahden sijaan. Eikös se sanontakin mene, että paksu on pilalla, mutta ohueen voi aina lisätä...
Otelautamerkit
Tilasin ebaysta tuollasta 2mm paksua aitoa valkoista helmiäistä. Siitä lähdin hahmottelemaan sopiviksi palasiksi. Lyijykynällä piirsin paperista mallin helmiäiseen ja hytkytyssahalla (sähkölehtisaha) sahasin ne muotoonsa. Terä oli aivan turhan raaka tähän hommaan, mutta vain kaksi levyä tais mennä uusiksi. Peukalot oli kyllä hellänä, kun kappaletta joutui tosi varovasti leikata, mutta kuitenkin tasaisella tahdilla. Sydän meinas pompata kun keskittyi siihen sahailuun ja yhtäkkiä räksähti terä poikki.
|
Otelautamerkkiaihiot |
|
Viimeistelyä vaille |
Hioin merkit lopulliseen muotoonsa porakoneella ja hiomarullalla.
|
Otelautamerkit ja mallaus |
|
Lisää mallausta |
Otelaudassa merkkien on tietenkin oltava linjassa. Alemmassa kuvassa mittaan otelaudan yläreunasta 2mm, johon asetin viivottimen. Siinä kohdassa tulee oleman merkin yläreuna.
|
Merkkien paikat otelaudassa |
Otelaudan jyrsintä
Kirurgin veitsellä hahmottelin otelautaan merkkien paikat ja muodon.
|
Merkkien paikat |
Koitin veitsellä krapata puuta sen verran, että pienin merkeistä vähän asettuisi kohilleen testimielessä. Tässä kohtaa tuli todettua, että tuohon kolojen tekoon pitää olla joku aparaatti, jolla saa riittävän tarkasti tehtyä nuo kolot, sekä myös tasaiseen syvyyteen.
|
Eih |
|
Ja eih |
|
Kyllä se siihen asettuu. |
Pienjyrsimelle telakka
Kun nettiä oli kahlattu tarpeeksi, otin työnalle telakan, johon saan tuommosen vähä dremelistä isomman pienjyrsimen (Lidlin Parkside) kiinni. Ensin porasin vareriin reiän, johon laitteen sai kiinni, sekä isommalla terällä levennys. Sattumalta minulla oli oikean kokoiset terän tuohon hommaan. Yleensä näissä joutuu ostamaan yhtä sun toista ja ne maksaa enempi, mitä valmis tuote. Tällä kertaa tuo ei kuitenkaan maksanut kuin vaivaa.
|
Reikä |
|
Jyrsin kiinni levyyn |
|
Hyvin ja tiukasti asettuu |
Kun jyrsimen sai nätisti levyyn kiinni, liimailin pari puupalikkaa ja pohjalle pikkusen muotoillun vanerilevyn.
|
Valmis pieni yläjyrsin |
Sitten jyrsin otelautamerkkien kolot. Vähän kerrallaan ja tarkasti. Isommalla terällä pääosin, mutta pienellä terällä nurkat.
|
Jyrsintää |
|
Valmiit kolot |
|
Kolot ja terät |
|
Otelaudan kolot |
|
Merkkien liimaus paikoilleen ja yksi katkennut merkki. |
|
Katkennut merkki asettui kuitenkin riittävästi. |
|
Vähän jäi täytettäviä koloja. |
Otelaudan radius
Radiuksen tekoon minulla ei ollu hionta klossia, joten ensin sellainen piti tehdä. Otelaudan radius on 16", joten "harppijyrsimellä" 16" mitalla leikkasin sopivia palasia laudasta ja liimasin ne toisiinsa. Liimattuun kappaleeseen liimasin karkean hiomapaperin.
|
Palikat |
|
Liimaus |
Kun merkit oli paikoillaan ja liima kuivunut, aloitin otelaudan radiuksen hionnan, vaikkakin koloissa oli vielä täytettävää.
|
Radiuksen hionta |
|
Vielä on hiottavaa |
Ennen lopullista radiusta täytin otelautamerkkien kolot sopivilla koivupalasilla tai lähinnä pienillä lastuilla, joita vuoleskelin ja yritin saada sopimaan rakoon. Sain sillä omasta mielestä riittävän peittoon ne kolot, mutta lopputuloksen näkee vasta lakkauksen jälkeen.
Radiusta sai tovin hinkata, vaikka olikin karkea paperi. Höylä olisi huomattavasti nopeampi vaihtoehto, mutta en uskaltanut loimukoivua lähteä höyläileen. Ja virheen mahdollisuus oli hionnassa paljon pienempi.
Otelaudan reunat
Edellisessä kitarassa jäi harmittamaan otelaudassa nauhojen päät, jotka näkyivät aika törkeesti ja uratkin olivat liian syvät. Tässä halusin nauhojen päät selkeästi piiloon ja kun wengeviilua jäi ylimääräistä, niin siitä päätin tehdä reunat otelautaan. Ensin otelautaa joutui n. 1,5mm kaventamaan reunoista ja sitten viilut liimattiin paikoilleen.
|
Otelaudan reunoista hiomalla n. 0,7mm per puoli. |
|
Wengeviilun leikkaus |
|
Sopivan kokoinen viilu |
Kun nauhauran mitta oli tiedossa, pätkin nauhat sopiviksi, vaikka tämän olisi voinut tehdä myöhemminkin. Nauhoista joutuu sitä jalkaa poistamaan päistä pienen palan, jotta se asettuu uraan viilujen väliin.
|
Nauhojen katkaisu |
|
Valmiit nauhat |
Viilut liimasin muutamaa suoraa vaneria vasten ja pieni puristus riitti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti