"Neljäs" kitara: Les Paul

Les Paul tyylinen kitara itselle

Osa 1

Osa 2

Pientä vaille valmis

Tämä oli järjestysnumeroltaan neljäs kitara, jonka aloitin jo pari vuotta sitten. Se on aina jossain kohtaa ottanut ison harppauksen, mutta valmistuminen tuntuu kestävän pitkään. 4 kitaraa valmistui tässä välissä ja muitakin isoja puutyöprojekteja. Tätä kirjottaessa kitaralla on useat treenit jo soitettu, vaikka tallaa ei ole maadoitettu ja piezon esivahvistin on tekemättä. Ne ovat valmiina viimeistään kun tekstin julkaisen, koska haluan ääninäytteen tähän mukaan. Tämä kitara tulee itselle omiin tarpeisiin.

Päivitys: Teksti on ollut julkaisematta, koska odottanut videota. Nyt kuitenkin vaan julkaisen tämän ja lisään videon joskus, kun aikaa sen tekemiseen on. Niin ja kitaralla on jo pari keikkaakin soitettu. Tämä on nyt minun luotto vehje, vaikka edelleen pari pikkujuttua...

Speksit

• Khaya mahonki runko, loimuvaahtera kansi.
• Khaya mahonki, wenge ja haapa kaula laminoitu.
• Kaula on aika jämäkkä D isolla volutella (alla kuvia).
• Otelauta on makassarin eebenpuu, loimuvaahtera listat.
• Otelaudan merkit on valkoista aitoa helmiäistä (White MOP), itse muotoiltu.
• Kaksitoiminen kaularauta
• Luusatula (kameli tai nauta, en muista)
• Kluson virittimet
• Schaller piezo talla
• Itse rakennettu esivahvistin, jotta signaalia voi suoraan käyttää kitaravahvistimeen sekä soundia voi "blendata" sähkömagneettisten mikrofonien kanssa.
• Seymour Duncan SH-4 ja SH-2n. 
• Kaulamikki oli aiemmin tekemässäni Randyssä, mutta siihen se ei sopinut. Tähän se sopii taas aivan loistavasti.
• Kitaran alempi 3-asentoisen kytkimen asennot: 
• Sähkömagneettiset mikrofonit
• Sähkömagneettiset mikrofonit ja tallan piezo mikrofoni 
• Tallan piezo mikrofoni
• 1 Volume potentiometri perus mikeille (sähkömagneettiset)
• Treble bleed kytkentä.
• 1 Volume piezolle.
• 1 Tone. 

Kuvia valmiista ja testisoitto

Tekstin alla on lisää vaimon ottamia hyvälaatuisia kuvia oikealla kameralla.

Testivideolla on pätkä biisiä ja sooloa siihen päällä. Boss RC3 loopperilla soitin ensin taustan ja siihen päälle jatkoin sooloilua.

Kun tuota testivideota muutaman kerran rämpyttelin, niin lopuksi käänsin säröä ja jäin hetkeksi vielä soittelemaan nauhoitusten jälkeen ja siitä tämä seuraavan videon idea sit lähti.

Saundi

Tämä on ensimmäinen kitara, jossa minulle riittää kitara, piuha ja putkivahvistin. Olen aina ollut raa'an saundin kanssa hieman varpaillaan eikä se minun korvaan ole sopinut. Aina olen kaivannut hieman ekvalisointia ja vähintäänkin kaikua, jotta saundi ei olisi niin sirkkelimäinen ja korvaa raastava. Toki vahvistin tähän vaikuttaa ehkä enempikin kuin kitara, mutta kuitenkin.

Rokkitouhuissa ja kotona minulla on Orange th-30 ja sen hyvin rajatut säädöt riittää. Hyvät lämpimät soundit lähtee puhtailla ja jos siihen haluaa kirkkautta, tai sellaista akustisen kitarasoundin matkimista, niin siihen piezomikki on ihan loistava. Pienellä säröllä voi soittaa myös dynaamisesti, kun volumea (treble bleed kytkentä) hieman säätä. Eli kevyemmin soitettuna lähtee puhdas soundi, mutta kovemmalla soitolla ääni säröytyy sen verran että karvat nousee pystyyn. Jos taas tarvitaan kunnon rokkia, niin sit vaan vahvistimesta hanaa lisää ja se on siinä. Soolosoundiin hieman tarttee lisä buustia pedaaleilla ja ihan djentti ei kyllä orangella lähde. Tai no lähtee mutta omalla tavalla...

Pintakäsittelyt

Khaya mahonki on huokoista puuta ja se on syytä "täyttää" ennen varsinaista lakkausta. Tämä oli ensimmäinen projekti, jossa sellakan kanssa pääsin tekemisiin. Sillä oli todella hyvä tehdä pohjatyöt ja aine on halpaa ja aika hajutonta. Tein sillä pohjat kuntoon kauttaaltaan.

Kun pohjat on kunnossa, oli aika laittaa ensimmäinen kerros lakkaa ja voi sitä hymyn määrää, kun vaahteran loimut pompsahtaa esiin. Kevät aurinkossa pinta on todella vangitsevan näköinen.

Väri

Ajatuksissa oli jokin oranssimainen bursti kitaraan. Burstin teki ammattilainen ja minä seurasin tarkasti vierestä alusta loppuun. Olin juuri tekemässä stratoa, johon tuli myös bursti, ni tämä sai toimia harjoitus/opetus kappaleena. Jälkikäteen mietittynä väriä olis saanut olla rohkeemmin, mutta kyllä se kaunis on näinkin.

Koko pintaan tuli vielä pari kerrosta lakkaa.

"Natural binding" eli reunassa oleva listalta näyttävä vaalea puu on samaa puuta kuin koko kansikin on.

Kasaus

Pinta oli helppo kiillottaa, kun tallan ja kieltenpitimien reikiä ei kannessa ollut. Toki se valmis pinta teki niiden teon melko jännittäväksi. 

Nauhatöiden jälkeen öljysin otelaudan tiikkiöljyllä.

Elektroniikka poteroiden kansissa on samaa oranssia, kuin kannessakin. Nuo oli ensimmäiset tekemäni värjäykset ja koitin niihin isolla ruiskulla saada pientä burstia. Väri ei kyllä mätsää tuohon ruskeaan mahonkiin, mutten aio tuota kenellekkään näyttää keikoilla.

Virittimet paikoilleen.

Kaularaudan peitelevy on myös loimuvaahteraa ja oransi väri päällä.

Kitara oli tässä tilassa pitkään ja useissa treeneissä. Tallapiezo ei ole vielä käytössä ja tuo irrallinen johto on siitä. Tone ei myöskään ole käytössä, enkä sitä ehkä soitoissa käyttäisikään. Rungossa on kaksi ylimääräistä reikää piezon volumelle ja kytkimelle. Talla täytyy vielä irroittaa ja tuolle piezon johdolle reikä porata elektroniikka poteroon.

Elektroniikat

Esivahvistin piezolle

Nettiä tuli asian tiimoilta kahlattua ja useita eri vaihtoehtoja löysin esivahvistimelle. Tilasin osat ja tuollaisen näppärän alustan, johon voi kokeilla kytkentöjä. Alkuun kaavion mukaan tehty vahvistin vahvisti liikaa ja soundi säröytyi eli jfet-komponentin jännite oli liian suuri (bias). Lisäsin vastuksia ja lopulta sain jokseenkin asiallisen soundin. Tuohon biassointiin varmaan olisi hieno laittaa pieni potentiometri, jotta säätäminen olisi tarkempaa. 

Alla kuvassa kytketty esivahvistin.

Elektroniikan saralla on kyllä paljon opeteltavaa. Pikkuhiljaa kun poteroa täyttää kaikella, niin alkaa johtoja mennä ristiin rastiin ja ei se enää oikein kivalta näytä, vaikka ei se sieltä kannen alta tarkoitus ole näkyä, mutta kyllä se pitäis tehdä katseen kestäväksi.

Melkein jo valmis

Taas on aikaa kulunut ja kitara on ollut käytössä vaikkakin pari juttua on selkeästi vielä vaiheessa. Schallerin piezo tallassa on hieman viilattavaa, koska ohuemmat kielet särisevät kuin sitara. Kuvittelin tallan olevan laadukas, ja kyllä se varmasti sitä onkin, mutta niihinkin nähtävästi mahtuu mukaan tällasia jotka hieman vaatii viimeistelyä. Esivahvistin pitäisi vielä toteuttaa niin, että virta on pois, kun plugi johto otetaan kitarasta. Käytännössä esivahvistin vahvistaa kokoajan, vaikka kitaralla ei soitakkaan. Patteri kuluu loppuun turhan pian. Ja saattaapa olla satulassakin yksi pikku juttu joka pitää vielä hoitaa...

Kauniina kevät päivänä räppäsin luurilla pari kuvaa.

"Valmis"

Alla olevat kuvat on vaimon ottamia ja kiitos siitä hänelle. Jossain kyllä itse käskytin kuvaamaan jotain tiettyä kohtaa, jotta jokin vaivoin tehty yksityiskohta näkyisi hyvin.

"Natural binding"

Soololovi pikkurillille

Pohjan lankut on täysin samaa puuta, mutta puun syyn suunta vaihtuu puolilla, siksi valo taittaa toisen vaaleammaksi.

Överi volute. Toivottavasti lapa kestää paremmin kuin aidon Gibson Les Paulin lapa

Kitaraa on nyt tullut jo pitkään soiteltua ja kaikki muut kitarat on jääny pölyyntymään. Tässä on omaan soittoon soundillisesti jo tosi moni asia kohdallaan. Les Paul on kaunis muodoltaan ja elegantti, joskin originelli omaa outoja ratkaisuja soittajalle ja tässä oon muutamia tehnyt paremmaksi, ainakin omaan makuun. Soololovin viiste helpottaa pääsyä ylemmille nauhoille sekä hieman poikkeava kaulan liitos myös. Montaa asiaa voisi vielä tehdä toisin ja näin tulee tapahtumaan seuraavaan Les Paul tyyliseen kitaraan. Kannen muotoilussa halusin korostetun kumpareen ja se taas aiheuttaa sen, että reunasta tulee ehkä hieman terävä. Sitä ei niin seisaalteen soitellen huomaa, mutta istualteen alkaa oikea käsi tykkäämään huonoa, kun se makaa terävän reunan päällä. 

Kauan siinä meni ja paljon uutta opin, mutta hyvän kitaran sain. Jos soittamiseen kyllästyy niin ihan kivalta se näyttää seinälläkin. Kiitos käynnistäsi!!