RR kitara osa 3 (otelauta)
RR kitara osa 4 (takapakkia)
RR kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)
"Perse edellä puuhun" taktiikka on tuottanut tulosta niin paljon, että voin siitä tehdä oman tekstin. Sopivasti osui nämä haasteet melkeinpä peräkanaa ja fiiliskin oli välillä sen mukainen. Onneksi on muitakin projekteja tekeillä, niin voi välillä turhautumisen hetkellä tehdä jotain niistä. Monta vaihetta on tullut tehtyä aivan turhaan, kun niitä on joutunut uudestaan jälkeenpäin tekemään uusiksi, mutta kyllähän tässä on oppinut kantapään kautta monta asiaa ja tässä on listaa niistä:
Kaulataskun paikka
Jossain vaiheessa oli tullut sellainen virhe että kaulatasku oli pari milliä liian sivussa keskilinjaan nähden. Yhtä selkeää kohtaa ei virheen aiheutumisen syylle ollut, vaan moni asia oli johtanut siihen, että kannen sauma ei ollut keskilinja, jota taas olin käyttänyt, kun kaulataskun jyrsin alunperin. Sekin on sinänsä jo virhe tai ainakaan niin ei pitänyt käydä. Asiaa on tullut prosessoitua ja ehkä jotain jäi sinne kantapäähän. Taskun paikkaa oli kuitenkin siirrettävä.
 |
| Kaulataskun paikan uudelleen haku. |
Sapluuna taas paikoilleen ja kuvista ei välttämättä helposti näy sitä virheen suuruusluokkaa.
 |
| Jyrsitty |
Kaulatasku leveni ja sitä joutui myöhemmin täyttämään.
 |
| Iso kaulatasku |
Kaulataskun pohja vino
Tässä kohtaa huomasin, että kaula on runkoon nähden pienessä kulmassa, vaikka tässä mallissa ei niin ei kuuluisi olla. Laitoin puristimella kaulan runkoon kiinni ja pöydälle ja sitten mittailin kaulan etäisyyttä pöydästä.
Kaikki tämä arvatenkin johtuu siitä, että sapluuna on 9mm vaneria ja se on joustanut silloin, kun taskua ensimmäisen kerran jyrsin (facepalm).
 |
| Rungosta korkeammalla |
 |
| Kaulan keskivaiheilla jo matalemmalla |
Jos tuon jättäis nuin, niin talla joutuis olemaan korkeammalla ja tässä niin ei kuulu olla. Joten sitten korjailemaan tilannetta.
 |
| Kaulaliitoksen parantelu |
Taskussa oli myös kohouma keskivaiheilla eli perse oli jo korkeella puussa.
 |
| Kohouma |
Jätin jyrsimen nurkkaan ja päätin tehdä asian käsin, jotta pystyn havainnoimaan tarkasti, mitä työstön aikana tapahtuu.
 |
| Manuaalinen käsijyrsin eli kirppikseltä muutamalla eurolla ostettu urahöylä. |
 |
| Näin se käy. |
 |
| Jälki on karua aluksi. |
 |
| Kaulan liitoskohtaa myös työstin. |
 |
| Kaulaliitos. |
Taskun pohja vielä siistiksi ja sitten kaula oli täsmällisen oikeassa kulmassa.
Kaulan twisti
Kun kaulatasku oli kunnossa ja kaulaa asettelin paikoilleen huomasin, että kaulassa on edelleen twistiä. Ilman apuvälineitä se kyllä näytti suoralta, mutta apupalikoiden kanssa ei enää. En tiedä onko tämä minun aiheuttama virhe, mutta tätä joutui vielä korjaamaan.
 |
| Palikat kuvaamaan kaulan ropelia. |
 |
| Kuvassa palikat eivät ole tasalla. Etummainen palikka on vasemmalla puolella alempana. |
 |
| Kynällä merkkaus tasoitettavasta osasta. |
 |
| Ensin #4 höylää. |
 |
| Sitten pikku höylällä vielä. |
Lopputulema oli parempi, vaikkei siitä nyt kuvaa olekkaan todisteena.
Kaulataskun täyttö
Kun kaulataskun pohja oli suora, pystyi jatkamaan taskun täyttöä.
 |
| Kaulataskuun täytettä. |
 |
| Palikan ohennus. |
 |
| Sovittelua. |
 |
| Liimaus. |
 |
| Puristuksiin. |
 |
| Ja taas jyrsimellä ylimääräiset pois. |
 |
| Lopputulos menettelee. |
Kaula asettui nätisti paikalleen ja pysyi siinä hyvin ilman liimaa. Tässä vaiheessa en sitä vielä liimannut paikoilleen.
The ultimate virhe
Minulla oli tavoitteena poistaa kannesta ja pohjasta yhteensä 1mm pois käyttäen jonkun ammattilaisen rumpuhiomakonetta. Höylä olisi saattanut repiä liikaa kovaa pihlaja kantta. Valtavan aparaatin pian löysinkin kotikaupungista "ammattimaisesta" verstaasta ja homma päräytettiin käyntiin. Pienillä vedoilla kitaran kannesta lähti puuta pois aina yksi veto kerrallaan. Runko meni koneen sisälle ja palautui nätisti hieman ohuempana. Minä vain seurasin sivusta. Teollisuuteen tarkoitetussa koneessa oli 2 rumpua, joista toinen metallinen ja toinen kuminen. Käyttäjä laittoi metallisen rummun käyttöön, jotta kannesta ja pohjasta tulisi tasainen. Jostain syystä kone ei totellut automatiikkaa ja siinä oli päällä jokin pyöristystoiminto, joka automaattisesti pyöristi kitaran reunoja sekä myös kolojen reunoja. En ymmärrä kuinka se niin voi tehdä, mutta lopputulema näytti tältä:
 |
| Valo paistaa viivaimen ja rungon välistä. |
 |
| On se vino. |
 |
| Reunoista pyöristetty. |
Tätä kirjoittaessa kävi mielessä, että olisiko sen voinut jättää noin, mutta nuo reunan viisteen olisi näyttänyt todella tökeröiltä tai kummallisen pyöreiltä. Siksi oli syytä tehdä asian eteen toimenpiteitä.
Kyllähän tuo pisti turhauttamaan, kun tavoitteena oli saada pinta suoraksi ja tasaiseksi, niin kävi päin vastoin. Tässä mallissa kansi pitää olla suora, joten otin tasojyrsimen käyttöön ja jumal***a jyrsin kannen ja pohjan suoraksi. Ja kun kumpikaan ei aluksi ollut suora, oli runko todella haasteellinen asettaa tuohon niin, että jyrsittävä puoli olisi suorassa. Rungon alla näkyy paperin palasia, joilla yritin sitä saada tasalle. Ja ruuvasin rungon pöytään kiinni tremolon kolon kautta, ettei se pääsis liikkumaan.
 |
| Kannen jyrsintää. |
 |
| Ei vielä riitä. Valo paistaa läpi viivottimen ja rungon välistä. |
 |
| Kannesta lähti pari milliä ja sama pohjasta. |
 |
| Jälki oli karua. |
 |
| Huokaus. |
 |
| Karua oli jälki. |
 |
| Siklillä aloitin pinnan viimeistelyn. Oikea puoli siklattuna ja vasen vasta jyrsittynä. |
Kun kansi ja pohja oli kunnossa, eli suora ja siklattu tasaiseksi, täytyi sen jälkeen jyrsiä kaikki kolot pari milliä syvemmiksi, jotta kolot olisivat kanteen ja pohjaan nähden yhtä syviä. Molemmat mikkipoterot, kontrolli kolo, tremolon jousien potero, tremolon kaikki kohdat ja kaulatasku. Tässä kohtaa loppui kiinnostus valokuvaamiseen. Huomoi, että kaulatasku on nyt jyrsitty kolmesti. Voiko enää enempää mennä perse edellä puuhun? No täytyy olla tyytyväinen jos edes pääsis sinne...
Eli summasummarum, rungosta piti poistaa yhteensä 1mm, mutta siitä lähtikin n. 4mm. Tämän kanssa aion kuitenkin elää tyytyväisenä, jahka se joskus soi. Onneks pihlajaa oli kannessa ja pohjassa tarpeeksi...
Floikan jalkojen paikat
Kun muuten alkoi näyttämään jo hyvältä, päätin edetä kelluvan tallan paikan tarkistukseen, jotta skaala varmasti tulisi oikein. Floikan "jaloille" tulee porata muistaakseni 8,5mm reiät, joihin jalat painetaan ja siinä tulee oleman tallan paikka. Porattavat kohdat olin mitannut viimesen päälle tarkasti ja kun itsellä ei ollut pylväsporakonetta, niin kävin koululla tekemässä homman. Tuo minun juuri sopiva pakasta vedetty terä oli kiero (facepalm), joten jouduin koulun terällä tekemään ja se osoittautui isommaksi kuin oli tarve, joten rei'istä tuli liian isot. Simppeli homma, mutta sinne puuhun on vaikea kiivetä kun perse on edellä.
No päätin sitten hoitaa asian kotosalla ja höyläpenkissä aikani väänsin terää suoraksi ja kyllä siitä yllättävänkin suora tuli. Sitten täytin reiät sopivan kokosilla tapeilla, jotka tietenkin samaa puuta kuin runko muutenkin on. Ja jotta saisin porattua suoraan, tein seuraavanlaisen apulaitteen.
 |
| Ota tuosta nyt sitte selvää. |
 |
| Näin sain poran poraamaan kohtalaisen suoraan. |
 |
| Porattu. |
 |
| Poran asettamista paikoilleen. Paperit on hienosäätöä varten. |
 |
| Jo aika suora. Ehkä jopa riittävän suora. En muista säädinkö tuosta vielä. |
 |
| Poran syvyyden säätö. |
 |
| Poraus valmis. |
Lopullisen tallan paikan tarkistin asettamalla floikan paikoilleen ja satula myös. Pari kieltä paikoilleen ja siitä sitten tarkistamaan osuuko 12:sta nauhan paikka kohdilleen. Aika karkeeta touhua, mutta tuossa kohtaa kaikki tuntui olevan kohdillaan.
 |
| Tallan paikan tarkistus. |
 |
| Siitä pääsi ääniä. |
Kyllä tässä kohtaa jo ihan hyvältä vaikuttaa, vaikka vielä on monta kämmin mahdollisuutta tulossa. Aika näyttää kuinka tässä käy. Eniten harmittaa se hukkaan valutettu aika, mutta toisaalta oppimisen kannalta kaikki on tullut tarpeen.
Ehkä sit seuraavaan postaukseen on tulossa jotain konkreettista etenemää.
RR kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)
