Pieni koivuinen pöytä
Tein koivuisen pöydän, jonka tarkoitus on olla asiakkaalla apupöytänä/työpöytänä. Tarkoituksesta johtuen, pöytä on korkeampi, kuin tavallinen ruokapöytä. Korkeuden määrittelin oman kämmenen tasolle, eli kun seison suorassa, koko kämmen juuri ja juuri osuu pöydän tasoon. Pöytä on rakenteeltaan hyvin kevyt, mutta kuitenkin hyvin suoriutui testissä, jossa reippaasti istahdin pöydän päälle. Minkäänlaista nitkaamista ei ainakaan vielä ole havaittu. Kaikki liitokset on puutapein ja liimaten. Runko on valkolakattu ja kansi käsitelty Osmo colorin harmaalla öljyvahalla. Kansi hieman huonosti otti sävyä, vaikka kahteen kertaan käsittelin. Oletan, että kovaa koivua ei olisi kannattanut hioa niin sileäksi (400 karkeus).
Olen itse kaatanut tämän koivun ja vaakavannesahalla sahuuttanut 63mm lankuiksi ja ne on kuivunut taapelissa muutaman vuoden. Otin lankut sisälle useaksi kuukaudeksi ennen työn aloitusta. Vääntymistä en havainnut lankuissa ennen työn aloitusta.
Koko pöytä on tehty alla kuvassa näkyvästä yhdestä n. 2m lankusta. Eurolavasta ja huskusta voi hahmottaa lankun leveyttä. Näitä samaisia lankkuja jäi vielä kymmeniin pöytiin. Toki tukkeja oli paljon enemmän kuin yksi.
 |
| Lähtötilanne. Ensin lankku katki keskeltä. |
 |
| Lankusta rimoiksi |
 |
| Rimat ryhmitellään, oikastaan ja liimataan. |
Minulla on höylä, jonka tasohöyläys puoli ottaa maksimissaan 25cm leveä tavaraa. Tein kannen kolmessa osassa ja jokainen osa oli alle 25cm. Höyläyksien jälkeen liimasin levyt lopulta yhdeksi.
 |
| Kannen viimeinen liimaus |
 |
| Kannen päädyn siivous käsisirkkelillä ja itsetehdyllä ohjurilla. |
 |
| Sivujen höyläys. |
Kannen työstön kanssa oli suurimmat ongelmat. Koivu on kovaa puuta ja muutamat kohdat aiheutti höyläys vaiheessa paljon tuskan hikeä. Käsin höyläämällä täytyy terän olla viimeisen päälle hyvä, mutta jälkeen päin viisastellen, minulla näin ei ollut. Muutamien lohkeamisien jälkeen siistin paikat siklillä ja muutaman pienen oksakohdan täytin epoksilla ja viimeistelin pinnat hiomalla. Hieman harmittaa, että näistä pienistä hankalammista kohdista jäi kuvat ottamatta. Lopuksi jyrsin vielä viisteet kannen reunoihin.
Rungon valmistus
Jalat tein siitä toisesta lankusta, joka rimoista jäi jäljelle. Vannesahalla siitä sai nätisti sahattua neljä jalkaa, jotka kapenevat alaspäin. Ilman kavennusta ei lankusta olisi enää saanut neljää jalkaa. Hetken mietin, että millä sahaan sen vinoon, mutta onneksi muistin omistavani vannesahan, joka kyllä on paras kone minun verstaalla. Toiseksi paras on se hieman alimitoitettu höylä, jolla tein vannesahalla sahattujen jalkojen pinnat tasaiseksi.
 |
| Jalkojen sahaus vannesahalla |
Runkoon tuli olkatappiliitokset, jotka vahvistetaan sivulta päin erillisillä tapeilla. Tapit tein itse samasta koivusta.
 |
| Sirkkelillä sivutukeen kavennus, taltalla lähti sit loput. |
 |
| Jalkaan poralla lovi |
 |
| Ensimmäinen liitos,7 jäljellä. |
Oksaisen jalan vahvistus
Lankusta löytyi iso oksa, joka lopulta tuli melkolailla keskelle jalkaa. Päätin siivota ja vahvistaa sen hukkapalalla.
 |
| Suurin osa oksasta jyrsitty pois. |
 |
| Paikattu |
 |
| Runko kasattuna liimalla. |
Kuvassa näkyy ne pienet tapit jalan sivuilla, sekä viisteet kannessa ja jaloissa. Kantta ei kuvassa ole kiinnitetty.
 |
| Pöytä valmiina pintakäsittelyyn |
Pintakäsittely
Kansi oli kovaa koivua ja olin hionut sen 400 karkeuteen asti. Epäilen, että siitä syystä ei harmaa sävy imeytynyt puuhun haluamallani tavalla ainakaan yhdellä kertaa, joten laiton vielä toisen kerroksen osmoa pintaan. Sävyä tuli lisää ja pidin lopputuloksesta, mutta jos tätä vertaa hieman aiemmasta tekstistä löytyvään laatikkoon, niin ero on aika iso.
Kansi on kiinnitetty kelluvasti runkoon pienillä puupalikoilla. Silloin kannelle jää elämis tilaa vielä hyvin. Kansi oli silti tukevasti paikoillaan ja koko pöydän pystyy nostamaan kannesta.
Pöytä oli mukava projekti kaiken kaikkiaan. Toivotaan, että on asiakkaalla kovalla käytöllä. Voin luvata pöydälle epämääräisen takuun, joka kattaa melkein kaiken.
