Pienempiä puutöitä (laatikon ovi, laatikko, tarjotin)

Kevään ja kesän aikana valmistuneita pieniä töitä

Ettei nuo meneillään olevat kitaraprojektit valtaa koko blogia, niin päätin kirjoittaa tekstin muutamista pienemmistä töistä, joita on kesän ja syksyn aikana valmistunut.

Seinälaatikkoon ovi

Päätin jo seinälaatikkoja  tehdessä, että ainakin yhteen teen myös oven. Itse laatikko oli pihlajaa, joten myös ovi sai luvan olla pihlajaa. Olin pienemmistä pihlaja rangoista sahaillut ohuita lautoja ja ne sopivat hyvin tähän hommaan. Palikat valittuna ja höylättynä tilanne näytti tältä:

Keskiosan liimaus

Liimauksen jälkeen jälki oli rumaa, mutta keskenhän se on muutenkin. Kuvassa hämärästi näkyy lyijykynällä piirretty ruutu ja vielä tässä vaiheessa näytti siltä, että tämä epäonnistui.

Kun kehyksen asetteli levyn päälle, sai huokaista helpotuksesta, kun reikiä ei tullut näkyville.

Levystä reunat suoriksi sirkkelillä. Kuva on ajalta, jolloin yritin taistella sirkkelinpölyä vastaan. Täytyy sanoa, että sirkkeli voitti, vaikkakin tilanne on tällä hetkellä huomattavasti ammattimaisempi, eikä imurin letkuja ole pöydällä tai sahauskelkassa.

Levy sahattuna ja höylättynä. Kuvassa hyvin näkee nuo muutamat lovet, jotka onneksi jäi kehyksen alle piiloon.

Kehyksen kynteet ja ohennuksen tein sirkkelillä, jossa terä upotettu alas niin, että vain muutama milli leikkautui sahattavasta kappaleesta.

Loput kynteestä tein vanhalla urahöylällä.

Kasasin kehyksen liimalla, sekä tein levyn reunoihin koriste ohennuksen. Tämän jälkeen liimasin levyn kehyksiin ja tein lopullisen pintakäsittelyn. Tästä työvaiheesta en löytänyt kuvia, mutta lopputulos on tässä:

Sekä laatikko että ovi on käsitelty Osmo colorin värittömällä öljyvahalla. Kuvassa väri pahasti vääristää punaiseksi, jota se ei kyllä ole luonnossa.

Seinälaatikko

Taas yksi laatikko jostakin tuntemattomasta raidan tapaisesta, mutta vaaleasta ja kevyestä puusta, jonka päätin käsitellä Osmon colorin harmaalla öljyvahalla. Öljyvaha imeytyi tosi hyvin puuhun yhdellä käsittelykerralla ja väristä tuli mielestäni hyvä.

Pinnan käsittely

Onnistunut pintakäsittely

Tarjotin

Sen verran monta kertaa on äitienpäivänä, isänpäivänä ja synttäreinä kannettu aamupalaa ja kakkua vuoteisiin, että oli jo korkea aika tehdä tarjotin tähän kyseiseen tarkoitukseen. Voi sitä tietenkin muutenkin käyttää, mutta juhlapäivän aamuihin se on suunniteltu. Se ei nitkaa niin kuin muoviset tarjottimet, jos esim kannussa vie juotavaa terassille. Ja sen voi laittaa lattialle pienen pöydän korvikkeeksi ja siitä sitten lapsille iltapalat tv:n ääressä tai ruovalle lasi viiniä.

Minulla oli testimielessä pieni pala sävykästä koivua ollut tallissa kuivumassa ja siitä päätin tehdä tarjottimen pohjan. Ensin vannesahalla lankku halki.

Halkaistu lankku

Työvaiheista ei ole paljoa kuvia, mutta lyhykäisyydessään näin: Lankkujen oikaisu ja pintojen höyläys, liimaus, sopivien pihlajien etsintä, kynteen teko pohjaan, vannesahalla pääty puut oikeaan muotoon, poraten hantaaki ja pihlaja lautojen liimaus pohjaan. Sen jälkeen jalat pihlajasta ja niille kiinnikkeet pohjaan. Jalat voi taittaa tarjottimen pohjaa vasten, kun tarjotin on esim pöydällä. Lopuksi käsittely värittömällä öljyvahalla.

Tarjotin on todettu hyväksi ja riittävän isoksi, joskin hieman painava, mutta sitä voi myös käyttää pienenä pöytänä. Hieman lyhyemmät jalat olisi toki riittänyt.