Neljäs kitara: Les Paul

Les Paul tyylinen kitara

Osa 2
Osa 3 (valmis)

Oman Epiphone Les Paulin myin pois, kun se jäi vähälle käytölle enkä kokenut olevani les pool miehiä. Kuitenkin kauan sillä kerkesin soitella ja pieni kaipuu on noussut pintaan ja onhan se ennen kaikkea kauniin muotoinen kitara. 

Tätä kitaraa en tee suomipuista vaan nimenomaan Les Paul tyylisesti kitaran runko ja kaula tulee pääosin mahongista, vaikka kaulassa on myös mukana wengeä ja haapaa. Otelauta tulee Makassarin eebenpuusta, kansi ja lapaviilu loimuvaahterasta.

Lähtötilanteessa olevat puut alla olevissa kuvissa on höyläämättä, eivätkä siksi tuo syykuvioita tai loimua esiin.

Kaijamahonki (Khaya) -lankku ja sabluuna.

Loimuvaahteralankku

Makassar eebenpuu otelauta-aihio

Runko

Runko tulee neljästä osasta, koska lankku täytyi liimata keskeltä ja en näin olisi saanut haluamaani syykuviota molemmille puolille (book match). 

Höylätty lankku ja palojen hahmottelua.

Aikaa ennen vannesahaa. Lehtisahalla lankku poikki. Yllättävän kova homma.

Tässä kokeillaan japanilaista vetosahaa lankun katkaisuun.

Tässä yritän sähkösahalla sahata runkoa lankusta irti.

Tämäkin oli yllättävän kova homma.

Kun kaksi pätkää lankusta oli jokseenkin sahattu, halkaisin ne sirkkelillä ja vetosahalla (aikaa ennen vannesahaa). Höyläsin lankkujen lappeet ja liimattavan syrjän ja liimasin runkon ala- ja yläosan.

Ala- ja yläosat liimattuna erikseen.

Ja lopulta osat liimattuna toisiinsa.

Runkoaihio

Tässä kohtaa homma lässähti, kun tajusin että ei tuota kotikonstein surkealla sähkösahalla saa mitenkään sahattua muotoonsa. Sahan terä kyllä osuu päältäpäin hyvin siihen, mihin tähdätään, mutta alapuolella terä saattaa olla jopa sentin väärän suuntaan. Jätin hyllylle odottelemaan aikaa parempaa.

Vannesaha

Ostin vannesahan ja sillähän nuita kuvioita onkin jo paljon helpompi sahailla. 

Rungon sahaus ja kaulan sahaus irti lankusta.

Pari minuuttia edellisestä kuvasta ja palaset sahattu. Oli niin hauskaa, että olis voinu kestää kauemminkin.

Kansi

Loimuvaahtera oli myös jäänyt sahaamatta aiemmin, kun totesin sen olevat liian hankalaa huonoilla työkaluilla. Kun sain rungon sahattua, innostuin sahaamaan samalla kannen irti loimuvaahteralankusta. 

Loimuvaahtera

Kansiaihio irti lankusta

Fiilistelykuva vannesahan ensisahailuista.

Kannen lappeen oikohöyläys.

Höyläyksessä loimu tulee kauniisti esiin.

Lappeen ja syrjän oikoamisen jälkeen loimu näkyy todella hienosti.

Vannesahalla kansi halki.

Kansiaihio höylättynä ja valmiina liimaukseen.

Kansi liimauksessa.

Kaula

Olin jo aiemmin sahannut mahonkilankusta kaula-aihion irti ja hieman yli-innostuneena sahasin jo aika lailla lopulliseen muotoonsa, vaikkakin työvaraa jätin reilusti. Näin ei olisi kannattanut tehdä, vaikka ei siinä muuta mennyt hukkaan kuin aikaa. Kun kaulan kaikki osat lasketaan yhteen, niitä on yhteensä 14 palikkaa (myöhemin vielä 8 lisää), koska lavankin olin sahannut jo lankusta irti. Tässä olisi kannattanut hieman malttaa ja miettiä, kuinka edetä, niin olisi säästynyt aikaa ja hermoja.

Lavan ja kaulan osien järjestelyä.

Kaula ja lapa höylässä

Kaulan scarf liitoksen hahmottelua.

Lisäsin scarf liitoksen väliin wenge-loimuvaahtera-wenge palikan, joka vähän näkyy alla olevista kuvista.

Tilanne otos.

Lavan muotoilua sabluunan avulla.

Tilannekuvaa. Lavan loimuvaahteraviilu liimattuna jo.

Otelauta

Paljon aikaisemmin olin hankkinut Makassarin eebenpuisen otelauta aihion. Siinä on paljon enemmän sävyä, kuin perinteisessä Gabonin eeben puussa, joka on aikalailla täysin musta. Kurssilla vertailtiin otelautojen soundia ja molemmissa oli pitkä ja samanpituinen resonointi, mutta minun aihio kumahti matalammalla äänellä.

Puu on kovaa, painavaa ja todella loistavaa höylättävää. 

Aihio. Päissä vahaa kosteuselämisen minimoimiseksi.

Höylätty otelauta-aihio

Kaulaliitos

Tätä vaihetta kuumoilin pitkään, vaikka RR:ssäkin oli samanlainen liitos. Halusin kuitenkin tämän tehdä paremmaksi. Taskun on mielestäni oltava tiukka, muttei liian. Alkuun se oli liian tiukka, mutta aikani sitä työstettyäni siitä tuli sopiva; se pysyy ilman liimaa kiinni, mutta lähtee vetäisemällä pois. Kaula on 4,5 asteen kulmassa runkoon nähden ja liitoksen on oltava raoton molemmilta puolin sekä alhaalta. Viimeistelyn tein laittamalla hiomapaperin (150) liitoksen reunan väliin ja kevein vedoin siistin liitoksen tiiviiksi.

Runko ja kaula.

Tiivis kaulaliitos

Pysyy ilman liimaa

Niin lähellä 4,5 astetta, kuin näillä systeemeillä pääsee.

Jätän tämän tähän ja jatkan seuraavassa tekstissä. Tekemistä taitaa riittää vielä pitkäksi aikaa.

Custom Telecaster suomalaisista puista osa 2 (kaula, kasaus ja soittoa)

Vanhalle kalakaverille Custom Telecaster kitara suomalaisista puista

Osa 1 (runko)

Custom Telecaster

Lisää valmiita kuvia tekstin lopussa. Liitin kuvan valmiista kitarasta heti blogin alkuun, koska facebook.

Kitaran laaduntarkistus/testivideo/soittoräpellys

Tein youtubeen videon, jossa testailen kitaran soitettavuutta ja eri mikkivaihtoehtoja ilman säröä sekä myös särön kanssa. Omat soitot ja soundit ei antanut kitaralle oikeutta. Asiakkaan käsistä ja vahvistimesta lähti paljon makiammat rokit.

Kaula ja otelauta

Kaula on lehmusta, jota olen muihinkin kauloihin käyttänyt. Tämä lehmus myytiin minulle vaahterana ja oletin pitkään sen myös olevan sitä. Kun sahailin "oikeasta" kaupasta ostettua lehmusta, oli haju täysin sama kuin minun "vaahterassa" ja kaikki muukin olemus, joten totesin minun lankkujen olevan lehmusta vaahteran sijaan. Lievä harmitus, mutta tekemäni kaulat ovat kevyitä ja vaikka ovat yhdestä osasta tehtyjä, ovat ne pitäneet muotonsa hyvin. Lankut ovat olleet minulla sisällä kolmisen vuotta ja puu on ollut myyjän mukaan kaadettuna n. 12v ennen kaupan tekoa, toki myyjään ei enää ole luottaminen. En yhtään epäile, etteikö tämäkin kaula kestäis. Tai jos ei kestä niin menee takuuseen ja teen uuden kaulan oikeasta vaahterasta.

Otelauta on samaista loimukoivua, kuin omassa RR kepissäkin. Tasalaatuista ja kohtalaisen hyvällä loimulla olevaa. Oletan että koivupuinen otelauta hieman tukevoittaa lehmuskaulaa. Koivu on kovaa ja se saavuttaa hyvän kiillon jo ennen pintamömmöjä. Vaaleassa otelaudassa toki on huonotkin puolensa, esim tummuminen ajansaatossa. Mutta tummumista voi vältellä ja vaalea loimuinen otelauta kyllä hivelee ainakin omaa silmää.

Kaulasabluuna, lankku ja otelauta-aihio.

Vannesahalla kaula esiin lankusta viivaa myöten.

Sabluuna kaula-aihioon kiinni ja alajyrsimellä kopioterällä kaulan lopullinen muoto.

Virittimien reiät ja vannesahalla pala pois lavan päästä.

Serkukset. Alempi kaula liittyy aiheeseen. Otelauta liimattu kaulaan. Kaksitoiminen kaularauta asennettu kaulaan.

Satulauran jyrsintäjigi kiinni kaulassa.

Serkukset. Radiuksen hionta. Ensin varoen höylällä ja loput hiontaklossilla.

Serkukset. Radius valmis.

Otelautamerkkien (abalone) hahmottelua.

Lapaviilu kaulan lapaan

Löysin loimukasta pihlajaa, josta höyläsin ensin yhden sivun tasaiseksi ja sitten vannesahalla sahasin siitä parin millin siivuja. Viilu taivutetaan märkänä tai mieluummin höyrytettynä ja lopulta liimataan märkänä paikoilleen. Höyryä minulla ei ollut, mutta parin millin viilu taipuu hyvin, kun sen kastelee kiehuvalla vedellä ja silitysraudalla kuumentamalla ja samalla painamalla sopivaa mallia vasten.

Loimupihlaja

Pinta- ja sydänpuu asettuu kauniisti lapaan.

Märän viilun prässäys mallia vasten.

Kuuma ja märkä viilu liimataan paikoilleen.

Mallin avulla puristetaan viilu lapaan kiinni. 

Lapa viimeistellään.

Kaulan profiili ja viimeistelyt

Otelauta etenkin, mutta myös muutkin osat kaulasta hiotaan karkeudet läpi aina 4000 karkeuteen asti. Tämä siksi, koska Tru Oil ei "täytä" puussa olevia karkeampia hiontanaarmuja. Puu kiillotetaan ennen Tru Oil käsittelyä. Muitakin tapoja toki on.

Hiomarullalla hion ensimmäisen ja muistaakseni 14:n nauhan kohdalta tavoitepaksuuden kaulalle. Loput kaulaprofiilista tein nauhojen asennusten jälkeen.

Nauhojen pätkiminen.

Nauhojen asennus.

Lopullinen kaulaprofiili ensin kavahöylällä, mutta sitten myös puukolla, raspilla ja ihan millä tahansa. Lopuksi paljon hiomista.

Pähkinäpuinen logo lapaan.

Logolle kolo.

Puusta kaivetut kirjaimet tuodaan vielä paremmin esiin täyttämällä kolot epoksilla, johon sekoitin vaalean puun hiontapölyä.

Odotellaan epoksin kuivumista riittävän kauan. 

Ylimääräiset skröböt otetaan pois ja hiotaan lopuksi tasalle.

Öljysin kaulan ja tein nauhojen viimeistelyt.

Hirven sääriluusta satula.

Satulaurien syvyyden hahmottelua.

Viilalla satulaurat alulle. Urat hion lopulliseen syvyyteen kielten paksuuksien mukaisilla satulauraviiloilla.

Kaulan kiinnitysruuvien esireiät.

Kitaran kasaus

Satulan paikan mittaus.

Satulan asennusruuvien paikat ja kielten läpimeno reiät.

Runko on kiillottamata ja plekusuojan lakkapinta nollaamatta, mutta nopea esikatselu kohottaa tunnelmaa.

Kiillotettu runko.

Kytkentöjen testaus. Tässä vaiheessa kestää jostain syystä yllättävän kauan. koska ei riitä, että jotain kuuluu, vaan aina täytyy lähteä sillä yhdellä kielellä jammaileen ja ihmetteleen sitä ääntä, jonka eteen on tullut tehtyä töitä.

Kitara kasattuna.

Viimeinen kuva ennen kitaran toimitusta asiakkaalle.

Epilogi

Telecaster koristi muutaman päivän meidän kotia ja sillä soittelinkin jonkin verran. Se kyllä todella miellytti omaa silmää ja jäinkin ihmettelemään, kuinka siitä valmiiksi jo kauniista puusta voi tulla vielä kauniimpi lopputulos. Itsellä on melkein kaikki ostetut kitarat olleet läpikuultavia, jossa puun omat kuviot vahvasti tulee esiin ja näin on ollut jo paljon ennen sitä ensimmäistäkään haavetta oman kitaran rakentamisesta. Randyssä on myös paljon samaa sävyä, mutta siinä ei ehkä yhtä hienosti kohdannut puun sävy ja kitaran muoto.

Soitettavuudesta täytyy sanoa, että paljon mukavampi tällä oli soittaa, mitä omalla stratolla, mutta toki ensimmäinen kitara on aina ensimmäinen ja ainahan sitä voi tehdä paremmaksi.

Soundit ja mikit todella yllätti. Kitarassa on paljon dynamiikkaa ja mikeistä lähtee meteliä. Etenkin asiakkaan soittamat rokit kunnon vahvistimella sai iteltä karvat pystyyn ja kylmät väreet.

Vaimolle iso kiitos valmiin työn kuvaamisesta. Hänellä on kyky tuoda asioista ne parhaat puolet esiin.