Kaksikielisen Thunderbird -tyyliset basson viimeiset työvaiheet
Heroes Don't Ask Why
Paljon on väki kysellyt, että miksi kaksi kieltä. Minulla ei ole siihen vastausta vaan totean että sankarit eivät kysele. Basso menee bändin Heroes Don't Ask Why basistille. Niiden musiikkia löytyy esim spotifystä ja youtubesta:
Vaikka soittimessa on paljon elementtejä kaupallisista bassoista, on siinä siltin paljon tarkkaan mietittyjä juttuja, jotka tekevät soittimesta persoonallisen. Tällaisen henkilökohtaisen soittimen rakentaminen on erittäin antoisaa: ensin on idea, josta lähdetään liikkeelle ja sitä makustellaan jonkin aikaa. Sitten siihen päälle alkaa syntyä lisää ideoita ja niitä heitellään puolin ja toisin ja lopulta syntyy ratkaisu. Minulla ei ole ollut ajatuksissa rakentaa bassoa, kun niin monta kitaraa on vielä tekemättä, mutta innostuin tästä projektista ja jänskäsin ihan loppuunasti lopputulosta.
12 nauhan kohdalla maltan risti, keskiosa eebeniä ja reuna valkoista helmiäistä.
Skaala 34", radius 12", jumbo nauhoja 20
Kamelin luu satula
Volumepotikan nuppi eeben puuta.
EMG HB Steinberger
Talla Göldo HW60B
Virittimet Warwick
Sävyt Crimson Guitars Stunning Stains
Kielten paksuus 0.130 ja 0.105
Specs in english
Black alder body from nearby
Rock maple 3 piece laminated neck + headstock wings
Dual action truss rod
Wenge fretboard
12 fret mark middle is eben and border is white mop
34" scale, 12" radius, 20 jumbo frets
Camel bone nut
Volume knob is eben
EMG HB Steinberger
Göldo HW60B bridge
Warwick tuners
Crimson Guitars Stunning Stains
String gauges .130 and .105
Lavan viimeistely
Tulostin nimen paperille ja siitä kirurgin veitsellä viilsin kirjaimet lapaan. Viiltoa pitkin veistoraudalla suurensin uraa. Laitoin lapaan nimen päälle suoraan mustaa sävyä ja kuivuttuaan hioin sitä pois. Uriin jääny sävy pysyi siellä, mutta lapa muutan hioontui sävystä. Tästä ei ole kuvaa. Lapaan tuli myös sävy samoin kuin rungossakin, mutta selkeästi vaahtera sävyyntyi huonommin mitä tervaleppä. Tästäkään vaiheesta ei ole kuvaa.
Rungon värjäys
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vesipetseillä värjäsin. Kuitenkin kohtuullisen monta Youtube videota olen siitä nähnyt, niin jonkinmoinen kuva oli, kuinka pitäisi edetä.
Sävyssä siis haettiin palanutta reunaa ja keskelle sit hehkua. Vaikka siis kuvissa on vain muutama kohta, niin ei se kuitenkaan aivan niin helppoa ollut. Välissä hion sävyä pois, ja sävytin uudestaan. Tällä tavalla sävystä tuli syvempi, kuin esim keltainen tuossa ensimmäisessä värjäyksessä.
Värjäys kyllä oli todella hauskaa ja varmaan teen tälleen uudelleenkin. Tähän ei tarvitse ruiskua, eikä liuottimia. Mutta täytyy vaan ottaa huomioon että puu imee sävyä epätasaisesti.
Runko valmiina ottamaan väriä vastaan.
Ensin vaalein sävy
Sitten reunat mustiksi.
Punaisella sekoitetaan rajaa.
Testi kaulan kanssa.
Pintaan tuli muutama kerros tru-oilia, mikä on tosi vähän, mutta tuo pinta tuntui käteen hyvältä, niin en halunnut sitä lähteä enää kerrostamaan. Tru-oilissa on kovettuvaa hartsia ja kun tarpeeksi sitä laittaa, menee puupinta "kiinni", eikä se enää käsiin tuntuis niin puulta.
Mikin johdolle reiän suurennus, koska mikissä oli kaksi liitintä.
Pienempiä juttuja ja customia
Elektroniikka poterolle peitelevy päälle.
Peitelevy kiinni
Virittimiin kaiverrusta
Virittimiin tein hieman spessua viemällä ne kitaranrakennus opelle, joka kaiversi niihin soitimen nimen.
Pala eebeniä, josta toinen pää vuoltu, jotta mahtuu porakoneen istukkaan.
Porakoneen ja hiomakoneen avulla työstin palikan tommoiseksi.
Palikan kiillotus ja kiinnitys volume potikkaan.
Lopullinen kasaus
Kytkennät oli helpot, kun EMG:ssä on liitimet valmiina, mutta oli tuossa silti kolvaamista hieman. Tallakin oli helppo kun jokaiselle kielelle oma talla pala kahdella ruuvilla runkoon kiinni. Näppärä talla jossa säätämisvaraa aika paljon.
Kaula runkoon kiinni.
Kielet paikoillaan.
Kielet on aika paksut ja siksi tallapaloja joutui työstämään, jotta kielet makaa hyvin tallassa. Sama periaate satulaan, joka muuten on kamelin luuta. Niin suuria satulaviiloja minulla ei ollut, mutta kielet on niin paksut, että pärjäsin aika hyvin tavallisilla viiloilla. Pohjaa hieman kiillotin pienemmillä satulaviiloilla lopuksi.
Bassoa soittelin muutaman kerran, kun se tässä minulla oli. Kaula on sopivan kokoinen ja kielten väli myös sopiva. Tätä tuli jänskättyä, kun bassoista yleensäkään minulla ei ole paljoa kokemusta. Paljon pähkäilin niitä ja lopulta omalla silmällä ja käsituntumalla toteutin ne.
Soundi jäi itellä vähä kuulematta varsinkin kunnon vahvistimesta. Itellä on Yahama thr10x ja on siinä se basso asetus, mutta ei tommonen parin sentin halkaisijaltaan oleva elementti hirveesti laita lahkeita lepattamaan. Selkeä basson soundi siinä on ja ite tykkäsin jammailla. Mikki on tehokas, joten oletan kunnon mörinöitten lähtevän asianmukaisesti rantasaunasta.
Kertakaikkiaan opettavainen ja hieno projekti oli tämä.
Lisää parempia vaimon ottamia kuvia
Nyt vaan sitte seuraavaa projektia jatkamaan. Ja jonokin tuntuu samalla kasvavan. Olen rakentanut nyt 3 soitinta muille ja 2 itelle. Mahdollisesti seuraava valmistuva on se jo hyvässä vaiheessa oleva Les Paul. Mutta kuten instassa on näkyny (@isohannicustom), niin tilattu Stratocaster voi kiilata edelle.
Jestas ku huima! Ostaisin!
VastaaPoistaKiitos! Voin tehdä lisää näitä jos tarvetta on :D.
Poista