Jackson RR tyylinen kitara osa 6 (pintakäsittelyä ja kasausta)

Jackson Randy Rhoads mallisen kitaran pintakäsittelyä ja kasausta

Kaikki vaiheet:
RR kitara osa 1 (runko)
RR kitara osa 2 (kaula)

RR kitara osa 3 (otelauta)

RR kitara osa 4 (takapakkia)
RR kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)

RR kitara osa 6 (pintakäsittelyä ja kasausta)

RR kitara osa 7 (Final)

Pohjustus ja pintakäsittely

Koko kitara tuli kauttaaltaan hiottua karkeudet läpi aina 4000 karkeuteen saakka. Nauhat otin myös otelaudasta pois, jotta hionnan sai toteutettua kunnolla. Hionnan jälkeen sellasella vessapaperia kovemmalla nukkaamattomalla paperilla levitin ohuita kerroksia joka puolelle. Kerroksia tuli n.5 ja kitara sai jonkinmoisen pinnan. Tässä kohtaa täytyy todeta, että kerroksia pitää lisätä vielä monta. 

Käsittelyn toteutin Tru oil asetukkiöljyllä, jossa on jotain kovettuvia hartseja mukana. Pinnasta tuli todella miellyttävä, eikä kädet hikoa soitossa läheskään lakattuun kaulaan verrattuna. Vertailu oli helppo, kun tekemässäni stratossa on muoviselta tuntuva 2 komponentti lakka. Ehdottomasti käsittelen kaikki tulevat kaulat tuolla aineella ainakin siihen asti, että jotain muita löydän vaihtoehdoiksi. Aiheesta lisää vielä lopussa.

Ensimmäiset öljykerrokset

Satiininen kiilto

Nauhatyöt

Sitten vain nauhat tarkasti samoille paikoille ja teipit otelautaan. Sähköteippi ei tämän kokemuksen mukaan sovellu öljykäsitellyille kauloille, mutta luulen että tilanne korjautuu seuraavissa käsittelyissä. Sähköteippi siis jotenkin sotki sitä pintaa ja sen hieman tuntee sormissa. Ei se pahasti haittaa tässä vaiheessa.

Nauhojen kiillotus

Sähköt

Potikoille tein pienen potero, mutta kyllä ne sinne kaikki mahtui. Aika tarkkana sai olla juottamisen kanssa, ettei polttanut johtoja tms.

Visakoivuinen peitelevy kiinni. Levy jäi tässä kohtaa vielä käsittelemättä.

Sitten tapahtui jotain maagista ja kuvat näiltä vaiheilta jäi ottamatta. Eli siis kitaran lopullinen kasaus ja äkkiä kitaran ensimmäiselle keikalle. Kiire tuli lopussa ja esimerkiksi otelaudan sivudotseja viilasin backstagen puolella. Keikka meni hyvin ja kitara toimi paremmin kuin olisin voinut ikinä kuvitella. Kaula on todella hyvä ja tilutukseen paras omistamani kaula. Mikit toimii varsinkin kasarihevissä hyvin ja puhtaat soundit yllätti etenkin tallamikissä.

Kitara ei suinkaan ole vielä valmis. Pieniä viimeistelyjä on vielä jäljellä. Kaulamikki pysyy hyvin paikoillaan ilman mitään ja tallamikki on pienellä puukiilalla kiinni kehyksessä. Nämä asiat on tarkoitus vielä tehdä loppuun sekä myös kaularaudan visakoivuinen peitelevy ja logo tms. lapaan. Tässä vaan taitaa käydä se perus, että seuraavat jo aloitetut kitarat menee tämän viimeistelyn edelle. No pitää ottaa järki taas käteen ja tehdä asiat loppuun ennen seuraavaa. Ääninäyte on myös tarkoitus väsätä tällä ja stratolla myös.

Pienempiä puutöitä (laatikon ovi, laatikko, tarjotin)

Kevään ja kesän aikana valmistuneita pieniä töitä

Ettei nuo meneillään olevat kitaraprojektit valtaa koko blogia, niin päätin kirjoittaa tekstin muutamista pienemmistä töistä, joita on kesän ja syksyn aikana valmistunut.

Seinälaatikkoon ovi

Päätin jo seinälaatikkoja  tehdessä, että ainakin yhteen teen myös oven. Itse laatikko oli pihlajaa, joten myös ovi sai luvan olla pihlajaa. Olin pienemmistä pihlaja rangoista sahaillut ohuita lautoja ja ne sopivat hyvin tähän hommaan. Palikat valittuna ja höylättynä tilanne näytti tältä:

Keskiosan liimaus

Liimauksen jälkeen jälki oli rumaa, mutta keskenhän se on muutenkin. Kuvassa hämärästi näkyy lyijykynällä piirretty ruutu ja vielä tässä vaiheessa näytti siltä, että tämä epäonnistui.

Kun kehyksen asetteli levyn päälle, sai huokaista helpotuksesta, kun reikiä ei tullut näkyville.

Levystä reunat suoriksi sirkkelillä. Kuva on ajalta, jolloin yritin taistella sirkkelinpölyä vastaan. Täytyy sanoa, että sirkkeli voitti, vaikkakin tilanne on tällä hetkellä huomattavasti ammattimaisempi, eikä imurin letkuja ole pöydällä tai sahauskelkassa.

Levy sahattuna ja höylättynä. Kuvassa hyvin näkee nuo muutamat lovet, jotka onneksi jäi kehyksen alle piiloon.

Kehyksen kynteet ja ohennuksen tein sirkkelillä, jossa terä upotettu alas niin, että vain muutama milli leikkautui sahattavasta kappaleesta.

Loput kynteestä tein vanhalla urahöylällä.

Kasasin kehyksen liimalla, sekä tein levyn reunoihin koriste ohennuksen. Tämän jälkeen liimasin levyn kehyksiin ja tein lopullisen pintakäsittelyn. Tästä työvaiheesta en löytänyt kuvia, mutta lopputulos on tässä:

Sekä laatikko että ovi on käsitelty Osmo colorin värittömällä öljyvahalla. Kuvassa väri pahasti vääristää punaiseksi, jota se ei kyllä ole luonnossa.

Seinälaatikko

Taas yksi laatikko jostakin tuntemattomasta raidan tapaisesta, mutta vaaleasta ja kevyestä puusta, jonka päätin käsitellä Osmon colorin harmaalla öljyvahalla. Öljyvaha imeytyi tosi hyvin puuhun yhdellä käsittelykerralla ja väristä tuli mielestäni hyvä.

Pinnan käsittely

Onnistunut pintakäsittely

Tarjotin

Sen verran monta kertaa on äitienpäivänä, isänpäivänä ja synttäreinä kannettu aamupalaa ja kakkua vuoteisiin, että oli jo korkea aika tehdä tarjotin tähän kyseiseen tarkoitukseen. Voi sitä tietenkin muutenkin käyttää, mutta juhlapäivän aamuihin se on suunniteltu. Se ei nitkaa niin kuin muoviset tarjottimet, jos esim kannussa vie juotavaa terassille. Ja sen voi laittaa lattialle pienen pöydän korvikkeeksi ja siitä sitten lapsille iltapalat tv:n ääressä tai ruovalle lasi viiniä.

Minulla oli testimielessä pieni pala sävykästä koivua ollut tallissa kuivumassa ja siitä päätin tehdä tarjottimen pohjan. Ensin vannesahalla lankku halki.

Halkaistu lankku

Työvaiheista ei ole paljoa kuvia, mutta lyhykäisyydessään näin: Lankkujen oikaisu ja pintojen höyläys, liimaus, sopivien pihlajien etsintä, kynteen teko pohjaan, vannesahalla pääty puut oikeaan muotoon, poraten hantaaki ja pihlaja lautojen liimaus pohjaan. Sen jälkeen jalat pihlajasta ja niille kiinnikkeet pohjaan. Jalat voi taittaa tarjottimen pohjaa vasten, kun tarjotin on esim pöydällä. Lopuksi käsittely värittömällä öljyvahalla.

Tarjotin on todettu hyväksi ja riittävän isoksi, joskin hieman painava, mutta sitä voi myös käyttää pienenä pöytänä. Hieman lyhyemmät jalat olisi toki riittänyt.

Jackson RR tyylinen kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)

Jackson Randy Rhoads mallisen kitaran viimeisiä puutöitä

Kaikki vaiheet:
RR kitara osa 1 (runko)
RR kitara osa 2 (kaula)

RR kitara osa 3 (otelauta)

RR kitara osa 4 (takapakkia)
RR kitara osa 5 (viimeiset puutyöt)
RR kitara osa 6 (pintakäsittelyä ja kasausta)
RR kitara osa 7 (Final)

Tässä osassa on töitä, jotka kuuluu sekä rungon että kaulan tekoon. Potentiometrien, kytkimen ja jakin kolojen jyrsinnät on tehty samoihin aikoihin, kuin tremolokolon jyrsintä. Homma oli vaan jäänyt "bloggaamatta" ja siksi se on nyt täällä mukana.

Potentiometrien, kytkimen ja jakin paikan haku.

Ensimmäinen vaihe valmis.

Vaneripalikat ohjureiksi lopulle jyrsinnälle.

Lopullinen syvyys.

Valmis

Näin ne asettuvat. Valkoiset nupit oli vain testausta varten.

Visakoivu peitelevy säätöpoterolle

Johdotukset ja kytkennät tulee peittää asianmukaisella tavalla ja visakoivua pyörii nurkissa. Siispä päätin siitä tehdä peitelevyn.

Peitelevy oikeaan paksuuteen. Tämän joutui tekemään uusiksi johtuen osan 4 ultimate failuresta.

Rungon reuna viisteet

Tämän seuraavan työvaiheen toteutusta pohdin tovin jos toisenkin. Käsipelin höylällä olisi ollut helppo homma, mutta kun kyse on soittimesta, niin on kaiken oltava tarkkaa, joten en uskaltanut lähteä höyläämään kovaa pihlajaa. 

Valjastin tasojyrsimen jälleen käyttöön ja asetin rungon alustalle. Jotta viisteestä saisi sellaisen, että se suurenisi siipien kärkeä kohden, tuli se asettaa alustalle pieneen kulmaan. Laitoin kovapahvipalasen rungon peräpuolelle ja mittailin rungon kulmaa. 

Runko asetettu

Jyrsin ja kelkka

Jyrsinterä kulkee sivuttain kelkassa

Koeponnistus ja hienosäädöt

Ensimmäinen reuna

Kansi valmis

Viiste "suurennuslasissa"

Kansi ja pohja valmis

Nauhojen asennus otelautaan

Kuvat kertovat kaiken.

Nauha, otelauta ja nätti vasara.

Nauhan radius oikeaoppisesti hieman jyrkempi kuin otelaudan. 

Nauhat nakutettu

Nauhojen päiden siivous

Kaulan lopullinen muoto

Kaula oli muutaman millin liian paksu varsinkin lavan päästä. Kiinnitin kaulan alustalle hyvin pieneen kulmaan ja jyrsimellä ylimääräiset pois, kuitenkin niin että käsiviimeistelyyn jää varaa.

Kaikki tarvittavat

Jyrsintä käynnissä.

Kaulan veistoa varten merkkasin apuviivat. Tuossa kuitenkin taitaa olla yhdet viivat liikaa. Kaulan profiilin veiston voisi tehdä fiilikselläkin ja täysin vapaalla tyylillä, mutta tällä kokemuksella haluan tehdä mahdollisimman tarkasti.

Apuviivat

Kavahöylällä tulee nopeesti etenemää.

Raspilla ja viilalla loput profiilista. Päätyjä siistin veistoraudalla.

Kaulan liimaus runkoon

Tämä on helppo vaihe, mutta aikalailla peruuttamaton. Siksi jätin aika viimetippaan ja tein kaulan mahdollisimman valmiiksi ennen liimausta.

Puristus mahdollisimman monesta suunnasta.

Kaula liimattuna ilman otelautaa

Otelaudan sovittelu

Kaulan ja rungon liitoksen siivous soveltaen.

Valmis. Tuntuma oli hyvä ja korkeille nauhoille ulottuu hyvin.

Veistetty kaulaprofiili

Lavan pääty

Lukkosatulan paikka oli jokseenkin hankala, kun otelauta ei vielä ollut liimattuna. Kiinnitin puristimella otelaudan tarkasti oikeaan kohtaan ja siihen mallailin satulan kiinnityskohdan. Satula kiinnitetään ruuveilla kaulaan ja ruuveille on porattava esireiät. Muutamat poraukset ja paikkaukset joutui toteuttamaan, ennen oikeaa kohtaa. Jos reikä oli millin väärässä kohdassa, olisi satulan ja otelaudan väliin tullut aikamoinen rako ja myös mensuuri olisi ollut persiillään. Siksi vaihe vaati ankaraa nysväämistä.

Satula oikealla paikalla

Kun satula oli paikallaan, oli otelaudan vuoro. Tässä ennakkoluulottomasti liimasin siten, että nauhat oli otelaudassa jo kiinni, mutta nauhojen asennuksen joutuu uusimaan, kun radius ei liimauksen jälkeen enää täysin ollut toivottu ja otelautaa joutui vielä työstämään. Ounastelin kyllä tätä kovinkin ennen näitä työvaiheita.

Viimeistelyä vaille

Kitara vaatii enää loput hionnat riippuen kohdasta alkaen  240, 320, 400, 600, 800, 1000 ja halutessaan vielä 1500 ja 2000 -karkeuksilla joka paikasta, poislukien poterot. Tämän jälkeen on pintakäsittelyn vuoro ja siihen on luvassa pieni muutos. En haluakkaan lakkaa tähän kitaraan. Lakalla voi saavuttaa peilimäisen kiillon, mutta puupintaisen kitaran ei mielestäni tarvitse kiiltää kuin peili. Ratkaisuni vaatii tarkan esihionnan, mutta itse lopullinen pintakäsittely pitäisi olla helppo ja siitä lisää seuraavassa tekstissä.

Seuraava osa: RR kitara osa 6 (pintakäsittelyä ja kasausta)