Jostakin päin nettiä löysin laatikon mallisia seinähyllyjä, joita sopivasti asettelemalla voi päästä melkein samaan, mitä pieni kirjahylly tekee. Meillä on aika pienet huoneet ja kirjahyllyjä emme halua lisää, joten nämä tuntuivat olevan hyvä ratkaisu lisähyllyiksi. Laatikoita voi myöhemmin siirtää paikasta toiseen.
Mitoitin laatikon niin, että perus mappi mahtuu siihen ja niin, että voin tasohöylätä levyn (25cm). Laatikoita tuli aluksi neljä, joista kaksi koivua ja yksi tervaleppä ja pihlaja. Koivu on todella nättiä ja halusin kotiimme lisää koivupintaa. Tervaleppä siksi, että se oli niin oksainen lankku, ettei sitä soittimen runkoon voinu käyttää. Samoin pihlajaa löytyi niin kieroa sorttia, etten keksinyt muuta käyttöä kuin pätkiä sopiviksi palasiksi ja höylätä suoraksi.
Nämä muutamat pihlajat olivat tällaisia, koska ne jäivät sahauksen jälkeen kasan päälimmäisiksi ja ne jäivät ilman painoa. Puut ovat aika kaukana kotoa, joten ei tullut lähdettyä kasaa korjaileen, vaan kun menin sinne seuraavan kerran, niin luulin tehneeni hyvää 22mm polttopuuta.
Kyllä niistä ihan asiallisia tuli, kun pätkin sopiviksi, särmäsin reunat ja oikohöylällä suoristin sisälappeen (sydänpuu puoli, joka on nätimpää). Sitten kaikki tasohöylän läpi ja sitten liimaus levyksi ja taas tasohöylää.
Muiden puiden käyttö oli helpompaa, kun ei tarvinnut kuin liimata pitkät soirot levyksi ja sahata höyläyksen jälkeen suoraan laatikon osiksi. Ensin sirkkelissä niin tarkkaan 90 asteen kulmaan, kun vain sai ja sitten 90 asteen jyrsinjigissä (kuva alla) tarkistus jyrsintä, että sauma on tarkasti 90 asteen kulmassa.
Näitä laatikoita tehdessäni törmäsin netissä hienoihin jyrsinteriin ja myös sirkkelin terään, jolla saa sahattua pitkästä levystä suoraan sauman, joka vaan käännetään 90 asteen kulmaan ja liimaa väliin. Jos näitä tekisin enempi, niin varmasti hommaisin tuollaisen terän. Laatikon tekeminen nopeutuisi ja helpottuisi huomattavasti.
Tässä kuvia työvaiheista. Materiaali vaihtuu oudosti välissä, kun muut kuin pihlaja valmistui samaan aikaan.
 |
| Valmis sarja (tervaleppä) |
 |
| Laatikon kasaus |
 |
| Liimasauma |
Reunan vahvistus
Kovasti mietin kuinka tuo sauma kestää esim. täyttä latausta isoja kirjoja. Onneksi netissä tuli vastaan tuo aiemmin mainittu jyrsinjigi ja kulman vahvistus, josta sain idean tehdä samantyyppinen jigi.
Vahvistavan puun täytyy tietenkin olla tummempaa puuta, jotta se erottuisi. Koriste se ei ole, mutta silti olennainen osa työn ulkonäköä. Tiikki oli tummin puu, jota sattui olemaan tarjolla, joten sillä mentiin. Ensin sahaus 15 x 15 mm rimoiksi ja sitten jyrsimella muoto.
Jonkin verran tuota liimasaumaa testailin repimällä sitä käsillä auki tai painamalla lyttyyn, muttei se inahtanutkaan edes ilman vahvistusta, joten vahvistuksen kanssa uskallan ladata sen täyteen tavaraa, kunhan saan laatikot seinälle.
 |
| Sauman vahvistusuran jyrsintä jigin avulla |
 |
| Ura (koivu) |
 |
| Koko reuna (koivu). Lommot vasemmalla jäävät seinäpuolelle ja kun itelle tekee, niin ei haittaa. |
 |
| "Alajyrsin" ja muotoon jyrsitty lista. |
 |
| Listan liimaus. |
 |
| Listan reunojen siivous. |
 |
| Jälki sirkkelin jälkeen. |
 |
| Kevyen höyläyksen jälkeen. |
Valmiit laatikot seinällä
 |
| Pihlajalaatikko öljyvahattuna omalla paikallaan. |
 |
| Pihlaja |
 |
| Neljä laatikkoa, monta hyllyä |
Kännykän salamavalolla otettu kuva antaa pikkusen enempi osviittaa tuosta kontrastista, vaikkakin se vääntyy keltaiseksi, jota se ei luonnostaan ole.
Laatikot oli mukava tehdä ja ainakin omaa silmää ne miellyttävät. Niitä on tulossa kaksi lisää sekä pihlajalaatikkoon on tulossa ovi
(Ovi laatikkoon).
Laatikon takana on hyllyn kannake joka laitetaan seinässä oleviin kahteen ruuviin ja jos ruuvin kiinnittää seinään asianmukaisesti, niin hylly kyllä kestää kirjojen painon. Testasin repimällä hyllyä hieman ja tukeva fiilis siitä jäi.
